www.nurmeksenyrittajat.fi

 
 NELJÄN UUUU:n (4U) VETOVOIMAINEN NURMES  OSA 1

Tämän blogin on kaksiosainen, ensimmäinen osa julkaistaan 4.11. ja toinen osa 2.12.2013 blogin teeman laajuuden vuoksi.
_____________________________________________________
Moni kunta pohtii kuumeisesti oman kuntansa elinvoimaisuus- ja vetovoimatekijöitä. Nurmeksen kaupungille on tänä vuonna laadittu oma elinkeinostrategia, jonka strategian toisena kärkenä kiteytettynä on vetovoimainen Nurmes. http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Nurmes/kokous/20131436-3-1.PDF

’Mitä se on se vetovoimaisuus’, on minulta jo kesäkuusta lähtien tivannut herrasmies, jonka kanssa olemme tavanneet kesän ja alkusyksyn aikana milloin Lieksassa Pielisen Messuilla, milloin Nurmeksessa iltatoreilla ja yrittäjäyhdistyksemme eri tilaisuuksissa (Yrittäjän päivän kotakahvitapahtuma, Potakkajuhlat). Kysymistä on varmaan provosoinut edellä mainituissa tilaisuuksissa ylläni ollut Nurmeksen Yrittäjät ry:n sininen T-paita, jossa on yhdistyksemme logon lisäksi paidan etu- ja takapuolella lause ’Vetovoimainen Nurmes’.
Hyvä kysymys. Olen sitä miettinyt ja nyt muotoilen muutamia näkökulmia ja ajatuksiani kunnan vetovoimaisuustekijöistä. Laajennan aiheen koskemaan yritysten näkökulman lisäksi myös kansalaisen ja asukkaan näkökulmaan, olenhan ollut ja olen uudelleen itsekin nurmeslainen asukas ja veronmaksaja nurmeslaisen yrittäjyyteni lisäksi.

                                        Vetovoima = voimaa, joka vetää puoleensa.

                                                 

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2013/10/vetovoimainen-nurmes.html

Kuva: Nurmeslaisen nuoren Toni. T. Timosen yksi näkemys Nurmeksen Yrittäjät ry:n ’vetovoimainen Nurmes’- T-paidasta.

Kuvan toinen versio julkaistaan seuraavassa blogissani 2.12.2013.

KUNNAN ULKOISET JA SISÄISET VETOVOIMATEKIJÄT

Yritysten SWOT- analyysin logiikkaa mukaillen, voitaneen kuntien vetovoimatekijät luokitella ulkoisiin ja sisäisiin vetovoimatekijöihin. Ulkoisiin vetovoimatekijöihin ei voida yleensä vaikuttaa, sillä nämä vetovoimatekijät ovat syntyneet historian saatossa ja ovat pääosin riippumattomia kunnan omista toimista. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnan koko ja sijainti, maailmanlaajuinen ja maanlaajuinen taloustilanne, valtion harjoittamat tuki-, vero- ja elinkeinopolitiikat sekä globaalit muutokset ja murrokset. 

Sisäisiin vetovoimatekijöihin ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen voidaan sitten itsekin olennaisesti vaikuttaa. Keskeisiksi asioiksi nousevat tällöin elinkeinopolitiikan onnistuminen ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen. 

Kunnissa olisikin luotava yhteistyössä yritys- ja kuntasektorin toimijoiden kanssa pitkäjänteinen elinkeinopoliittinen strategia, jota tukee osaltaan yritysmyönteistä päätöksentekokulttuuria. Käytössä oleva kuntapäätösten vaikutusten arviointi yritystoimintaan- menettely lisää kunnan vetovoimaisuutta. Joissain Suomen kunnissa näin onkin tehty. Nurmeksen Yrittäjät ry:n edustajana olen ollut mukana Pikes Oy:n seutukunnallisen (Nurmes, Lieksa, Valtimo) uuden  elinkeinostrategian (2014-2017) laadintaa ohjaavassa  työryhmässä.

 

    "Mikä on vallassamme tehdä, se on vallassamme jättää myös tekemättä."

-Aristoteles-

ERI KUNNILLA ON ERILAISIA VETOVOIMATEKIJÖITÄ

Kunnat, kuten yrityksetkin, kilpailevat asiakkaista, tosin kunnat kilpailevat veronmaksajista eli yrityksistä ja asukkaista. Kunnan näkökulmasta katsottuna kunnassa olevien ja sinne muuttavien yritysten tulisi olla mieluummin kannattavia ja asukkaiden tulisi olla työkykyisiä ja -haluisia. Lapsia ja nuoriakin saisi olla, sillä uusia kuntalaisia olisi hyvä olla kasvamassa.

Vetovoimatekijöitä onkin tarkasteltava sekä yrittäjän että asukkaan näkökulmasta. Näissä molemmissa 

rooleissa roolit laajenevat luontaisesti myös veronmaksajan, kuntapalvelujen käyttäjän ja kuntalaisen rooleihin. 

1.      Kaupunkisuunnittelun vetovoimaisuus –  houkuttelevan asumis-, matkailu-, ostos- ja oleskeluympäristön luomiseksi

Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava määrittävät kukin tavallaan ja tasollaan maankäyttöä, asumisalueita ja yritysten sijoittumismahdollisuuksia. Toimivalla, historiaa sopivasti ’tuunatuilla’ ideoilla höystettynä kaupunkisuunnittelulla ja kaupunkikeskustan viihtyisyydellä ja kunnossapidolla on suuri merkitys yritysten sijoittumispäätöksiin. Niillä on myös suuri merkitys asukkaiden, erityisesti nuorten ja lapsiperheiden  jäämiseen tai muuttamiseen paikkakunnalle.

Nurmeksessa on kaksi keskustaa joilla on oma historiansa ja merkityksensä. Entisen Nurmeksen kauppalan, ’vanhan kauppalan’ keskusta on hengeltään erilainen kuin Porokylän keskusta. Se on luonnollista, sillä sen lisäksi, että siellä sijaitsee Puu- Nurmeksen alue, niin siellä sijaitsevat myös henkilöliikennelogistinen pääkeskus (rautatie, linja-auto, satama) sekä koulukeskus (ala- ja yläkoulu, ammattiopisto, lukio, aikuislukio, kansalaisopisto).  Porokylän keskusta on enemmänkin  Nurmeksen ’bisnes-centrum’. 

Näiden kahden kaupunkikeskustan ominaispiirteet tulisi hyödyntää paremmin ja niiden ominaispiirteitä pitäisi kehittää ja markkinoida voimakkaammin. Kahden erilaisen keskustan malli voisi olla rikkaus ja  vetovoimaisuuden lisääjä, mutta molempien keskustojen pitäisi pystyä tarjoamaan niin yrittäjille, asukkaille kuin matkailijoillekin tarvittavat lähipalvelut. Kuihtuvat keskustataajamat eivät lisää minkäänlaista vetovoimaa.

Personoidut teollisuusalueet (mm. Känkkäälä) ovat Nurmeksessa kovassa myötätuulessa, ja oikein hyvä niin. Tässä näkyy uudenlainen kaupunkisuunnittelun ajattelu joka avaa näkemystä aiheeseen laajemminkin.

Matkailuelinkeinojen käyttöön  kaavoitetut alueemme ovat sinällään jo toimivia, mutta on myös tarkasti mietittävä Nurmeksen matkailullista vetovoimaisuutta – onko sitä, millainen se on, mistä se syntyy, voiko sitä kehittää ja mihin suuntaan sitä on kehitettävä. Kilpailuympäristö on muuttunut matkailualallakin niin rajusti, että syvempää ja laajempaa kriittistä pohtimista olisi viisasta tehdä. 

Nurmekseen muuttajat ja Nurmeksessa asuvat tarvitsevat viihtyisiä, turvallisia ja kohtuuhintaisia asuntoja. Onko niitä riittävästi? Kuinka vanhusten asumisen järjestelyt on turvattu? Ovatko ala- ja yläkoulujemme koulukiinteistöt sellaisessa kunnossa niin että nurmeslaiset ja Nurmekseen muuttajien lapset voivat käydä koulua vaarantamatta terveyttään?

2.      Koulutuspalvelujen vetovoimaisuus – yritysten kilpailukyvyn ja kilpailuedun saavuttamiseksi
 

Yritykset ja työntekijät myyvät perimmiltään samanlaista tuotetta, osaamista. Työntekijät myyvät osaamistaan työnantajille, yritykset asiakkailleen. Ellei ole sopivaa osaamista, ei saa työtä eikä kauppa käy. Ellei ole osaamista, ei ole kilpailukykyä, kilpailuedusta puhumattakaan. Siksi kuntien elinkeinopolitiikan perustan on nojauduttava yhä voimakkaammin jatkuvan ja korkealaatuisen osaamisen vahvistamiseen ja hyödynnettävä osaamisesta nousevia paikallista kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia. 

Nurmeksessa on toistaiseksi kohtuullinen toisen asteen koulutustarjonta, vaikka matkailualan perustutkinnon koulutus lakkautettiinkin huolimatta myös laajasta Pielisen Karjalan alueen matkailualan yritysten ja yhdistysten kannanotosta sen säilyttämiseksi. Valitettavaa on myös, että paikkakunnallamme ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamismahdollisuudet ovat vähäisiä. Ammattitutkinnon kautta saatava yritystoiminnan osaajan arvostettu yrittäjäkoulutus puuttuu myös lähes kokonaan eikä muitakaan yrittäjille suunnattuja erikoistumiskoulutuksia juuri ole tarjolla. Tämä on vakava puute, samoin kuin se, että ammattikorkeakoulutusta ja tieteellistä tutkimusta on varsin vähän saatavissa paikkakunnallamme. Yritysten menestymiseksi ne tarvitsevat kaikkien oppilaitostasojen – myös tutkimus- ja tiedetason – toimintaa kyetäkseen kehittämään toimintaansa. 

Erityisesti koulutuksen saatavuudessa on huomioitava Nurmeksessa ja Pielisen Karjalassa toimivien elintarvikeyritysten tarvitsema monialaisen elintarvikealan korkeatasoinen koulutus, kuten myös metsäsektorin murroksen mukanaan tuomat osaamishaasteet ja uudet mahdollisuudet. Itä-Suomen metsäneuvostojen 29.10. yhteistapaamisessa laatimassamme yhteisessä kannanotossa  'Itä-Suomen alueellisten metsäohjelmien kärkitoimenpiteet', toteamme, että...metsäsektorille syntyy... ’uusia yrityksiä ja työpaikkoja tuoteryhmiin ja palveluihin, jotka ovat luonteeltaan lähellä myös muita toimialoja ja toimijoita, kuten kemianteollisuutta, suunnittelu - ja rakennusyrityksiä sekä matkailu ja terveyspalveluita'. Lisäksi toimenpiteenä todetaan, että on lisättävä metsäpalveluyrittäjyyttä. Näihin haasteisiin vastaamisessa oivallinen keino olisi, jos alueeltamme, luontaisesti Valtimolta, olisi saatavissa esim. Metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon koulutusta.

Oppimismahdollisuudet voivat ja nykyaikana niiden pitääkin olla, verkossa, mutta kaikkea ei etä- ja verkko-opintoinakaan voida suorittaa.  Jo vuoden, kahden aikana on seutualueellemme saatava iskukykyinen oppilaitosten, tutkimuslaitosten, yritysten ja niiden eri sidosryhmien muodostamien jäsenten, kuten TE- toimiston, osaamiskeskittymä jonka toiminnan kautta voidaan ponnistaa uutta yritystoiminnan tarvitsemaa korkeatasoista osaamista ja sitä kautta myös uutta työtä paikkakunnalle. Ja johtoajatuksena on oltava, että keskinkertainen ei riitä, vaan on tavoiteltava erinomaisuutta. Vain sillä luodaan markkinoilla tarvittavaa todellista kilpailuetua.

Muita kunnan vetovoimatekijöitä voivat olla:

3.      Kulttuuriset vetovoimatekijät

4.      Maantieteelliset vetovoimatekijät

5.      Yritystoiminnan infrastruktuuriin liittyvät vetovoimatekijät

6.      Kunta- ja SOTE- palvelujen vetovoimatekijät

Näihin palaan seuraavassa blogissani 2.12.2013.
Siihen saakka – menestyksellistä marraskuuta!

 

Ella Kärki

puheenjohtaja

Nurmeksen Yrittäjät ry

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA – YRITTÄJYYS KANTAA NURMESTA

www.nurmeksenyrittajat.fi
http://www.nurmeksenyrittajat.fi/nenapaiva-8-11-2013-nurmeksessa/

http://www.nenapaiva.fi/tiimit/100996

http://www.metsakeskus.fi/documents/10156/1639486/PekkaVainikka.pdf/816056fc-ebf5-450e-babc-cc80d9b34b83