NELJÄN UUUU:n (4U) VETOVOIMAINEN NURMES OSA 1
Tämän blogin on kaksiosainen, ensimmäinen osa julkaistaan 4.11. ja toinen osa 2.12.2013 blogin teeman laajuuden vuoksi.
_____________________________________________________
Moni kunta pohtii kuumeisesti oman kuntansa elinvoimaisuus- ja vetovoimatekijöitä. Nurmeksen kaupungille on tänä vuonna laadittu oma elinkeinostrategia, jonka strategian toisena kärkenä kiteytettynä on vetovoimainen Nurmes. http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Nurmes/kokous/20131436-3-1.PDF
’Mitä se on se vetovoimaisuus’, on minulta jo kesäkuusta lähtien tivannut herrasmies, jonka kanssa olemme tavanneet kesän ja alkusyksyn aikana milloin Lieksassa Pielisen Messuilla, milloin Nurmeksessa iltatoreilla ja yrittäjäyhdistyksemme eri tilaisuuksissa (Yrittäjän päivän kotakahvitapahtuma, Potakkajuhlat). Kysymistä on varmaan provosoinut edellä mainituissa tilaisuuksissa ylläni ollut Nurmeksen Yrittäjät ry:n sininen T-paita, jossa on yhdistyksemme logon lisäksi paidan etu- ja takapuolella lause ’Vetovoimainen Nurmes’.
Hyvä kysymys. Olen sitä miettinyt ja nyt muotoilen muutamia näkökulmia ja ajatuksiani kunnan vetovoimaisuustekijöistä. Laajennan aiheen koskemaan yritysten näkökulman lisäksi myös kansalaisen ja asukkaan näkökulmaan, olenhan ollut ja olen uudelleen itsekin nurmeslainen asukas ja veronmaksaja nurmeslaisen yrittäjyyteni lisäksi.
Vetovoima = voimaa, joka vetää puoleensa.
Kuva: Nurmeslaisen nuoren Toni. T. Timosen yksi näkemys
Nurmeksen Yrittäjät ry:n ’vetovoimainen Nurmes’- T-paidasta.
Kuvan toinen versio julkaistaan seuraavassa
blogissani 2.12.2013.
KUNNAN ULKOISET JA SISÄISET VETOVOIMATEKIJÄT
Yritysten SWOT- analyysin logiikkaa mukaillen, voitaneen
kuntien vetovoimatekijät luokitella ulkoisiin ja sisäisiin vetovoimatekijöihin. Ulkoisiin
vetovoimatekijöihin ei voida yleensä vaikuttaa, sillä nämä vetovoimatekijät
ovat syntyneet historian saatossa ja ovat pääosin riippumattomia kunnan omista
toimista. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnan koko ja sijainti, maailmanlaajuinen
ja maanlaajuinen taloustilanne, valtion harjoittamat tuki-, vero- ja elinkeinopolitiikat
sekä globaalit muutokset ja murrokset.
Sisäisiin vetovoimatekijöihin ja elinvoimaisuuden
ylläpitämiseen ja kehittämiseen voidaan sitten itsekin olennaisesti vaikuttaa.
Keskeisiksi asioiksi nousevat tällöin elinkeinopolitiikan onnistuminen ja yritysten
toimintaedellytysten parantaminen.
Kunnissa olisikin luotava yhteistyössä yritys- ja
kuntasektorin toimijoiden kanssa pitkäjänteinen elinkeinopoliittinen strategia,
jota tukee osaltaan yritysmyönteistä päätöksentekokulttuuria. Käytössä oleva
kuntapäätösten vaikutusten arviointi yritystoimintaan- menettely lisää kunnan
vetovoimaisuutta. Joissain Suomen kunnissa näin onkin tehty. Nurmeksen
Yrittäjät ry:n edustajana olen ollut mukana Pikes Oy:n seutukunnallisen
(Nurmes, Lieksa, Valtimo) uuden elinkeinostrategian (2014-2017) laadintaa ohjaavassa
työryhmässä.
"Mikä on vallassamme tehdä, se on
vallassamme jättää myös tekemättä."
-Aristoteles-
ERI KUNNILLA ON ERILAISIA VETOVOIMATEKIJÖITÄ
Kunnat, kuten yrityksetkin, kilpailevat asiakkaista, tosin kunnat kilpailevat
veronmaksajista eli yrityksistä ja asukkaista. Kunnan näkökulmasta katsottuna kunnassa
olevien ja sinne muuttavien yritysten tulisi olla mieluummin kannattavia ja
asukkaiden tulisi olla työkykyisiä ja -haluisia. Lapsia ja nuoriakin saisi olla,
sillä uusia kuntalaisia olisi hyvä olla kasvamassa.
Vetovoimatekijöitä onkin tarkasteltava sekä
yrittäjän että asukkaan näkökulmasta. Näissä molemmissa
rooleissa roolit laajenevat luontaisesti myös veronmaksajan, kuntapalvelujen käyttäjän ja kuntalaisen rooleihin.
Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava määrittävät
kukin tavallaan ja tasollaan maankäyttöä, asumisalueita ja yritysten
sijoittumismahdollisuuksia. Toimivalla, historiaa sopivasti ’tuunatuilla’
ideoilla höystettynä kaupunkisuunnittelulla ja kaupunkikeskustan
viihtyisyydellä ja kunnossapidolla on suuri merkitys yritysten
sijoittumispäätöksiin. Niillä on myös suuri merkitys asukkaiden, erityisesti
nuorten ja lapsiperheiden jäämiseen tai muuttamiseen paikkakunnalle.
Nurmeksessa on kaksi keskustaa joilla on oma
historiansa ja merkityksensä. Entisen Nurmeksen kauppalan, ’vanhan kauppalan’
keskusta on hengeltään erilainen kuin Porokylän keskusta. Se on
luonnollista, sillä sen lisäksi, että siellä sijaitsee Puu- Nurmeksen alue,
niin siellä sijaitsevat myös henkilöliikennelogistinen pääkeskus (rautatie,
linja-auto, satama) sekä koulukeskus (ala- ja yläkoulu, ammattiopisto, lukio,
aikuislukio, kansalaisopisto). Porokylän
keskusta on enemmänkin Nurmeksen ’bisnes-centrum’.
Näiden kahden kaupunkikeskustan ominaispiirteet
tulisi hyödyntää paremmin ja niiden ominaispiirteitä pitäisi kehittää ja
markkinoida voimakkaammin. Kahden erilaisen keskustan malli voisi olla rikkaus
ja vetovoimaisuuden lisääjä, mutta
molempien keskustojen pitäisi pystyä tarjoamaan niin yrittäjille, asukkaille kuin
matkailijoillekin tarvittavat lähipalvelut. Kuihtuvat keskustataajamat eivät
lisää minkäänlaista vetovoimaa.
Personoidut teollisuusalueet (mm. Känkkäälä) ovat
Nurmeksessa kovassa myötätuulessa, ja oikein hyvä niin. Tässä näkyy uudenlainen
kaupunkisuunnittelun ajattelu joka avaa näkemystä aiheeseen laajemminkin.
Matkailuelinkeinojen käyttöön kaavoitetut alueemme ovat sinällään jo
toimivia, mutta on myös tarkasti mietittävä Nurmeksen matkailullista
vetovoimaisuutta – onko sitä, millainen se on, mistä se syntyy, voiko sitä kehittää
ja mihin suuntaan sitä on kehitettävä. Kilpailuympäristö on muuttunut
matkailualallakin niin rajusti, että syvempää ja laajempaa kriittistä pohtimista olisi viisasta tehdä.
Nurmekseen muuttajat ja Nurmeksessa asuvat
tarvitsevat viihtyisiä, turvallisia ja kohtuuhintaisia asuntoja. Onko niitä
riittävästi? Kuinka vanhusten asumisen järjestelyt on turvattu? Ovatko ala- ja yläkoulujemme koulukiinteistöt sellaisessa kunnossa niin että nurmeslaiset ja Nurmekseen muuttajien lapset voivat käydä koulua vaarantamatta terveyttään?
Yritykset ja työntekijät myyvät
perimmiltään samanlaista tuotetta, osaamista. Työntekijät myyvät osaamistaan
työnantajille, yritykset asiakkailleen. Ellei ole sopivaa osaamista, ei saa
työtä eikä kauppa käy. Ellei ole osaamista, ei ole kilpailukykyä,
kilpailuedusta puhumattakaan. Siksi kuntien elinkeinopolitiikan perustan on
nojauduttava yhä voimakkaammin jatkuvan ja korkealaatuisen osaamisen
vahvistamiseen ja hyödynnettävä
osaamisesta nousevia paikallista kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia.
Nurmeksessa on
toistaiseksi kohtuullinen toisen asteen koulutustarjonta, vaikka matkailualan
perustutkinnon koulutus lakkautettiinkin huolimatta myös laajasta Pielisen
Karjalan alueen matkailualan yritysten ja yhdistysten kannanotosta sen
säilyttämiseksi. Valitettavaa on myös, että paikkakunnallamme ammatti- ja
erikoisammattitutkintojen suorittamismahdollisuudet ovat vähäisiä.
Ammattitutkinnon kautta saatava yritystoiminnan osaajan arvostettu
yrittäjäkoulutus puuttuu myös lähes kokonaan eikä muitakaan yrittäjille
suunnattuja erikoistumiskoulutuksia juuri ole tarjolla. Tämä on vakava puute,
samoin kuin se, että ammattikorkeakoulutusta ja tieteellistä tutkimusta on
varsin vähän saatavissa paikkakunnallamme. Yritysten menestymiseksi ne
tarvitsevat kaikkien oppilaitostasojen – myös tutkimus- ja tiedetason –
toimintaa kyetäkseen kehittämään toimintaansa.
Erityisesti
koulutuksen saatavuudessa on huomioitava Nurmeksessa ja Pielisen Karjalassa
toimivien elintarvikeyritysten tarvitsema monialaisen elintarvikealan
korkeatasoinen koulutus, kuten myös metsäsektorin murroksen mukanaan tuomat
osaamishaasteet ja uudet mahdollisuudet. Itä-Suomen metsäneuvostojen 29.10.
yhteistapaamisessa laatimassamme yhteisessä kannanotossa 'Itä-Suomen alueellisten
metsäohjelmien kärkitoimenpiteet', toteamme, että...metsäsektorille syntyy...
’uusia yrityksiä ja työpaikkoja tuoteryhmiin ja palveluihin, jotka ovat
luonteeltaan lähellä myös muita toimialoja ja toimijoita, kuten
kemianteollisuutta, suunnittelu - ja rakennusyrityksiä sekä matkailu ja
terveyspalveluita'. Lisäksi toimenpiteenä todetaan, että on lisättävä
metsäpalveluyrittäjyyttä. Näihin haasteisiin vastaamisessa oivallinen keino
olisi, jos alueeltamme, luontaisesti Valtimolta, olisi saatavissa esim.
Metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon koulutusta.
Oppimismahdollisuudet
voivat ja nykyaikana niiden pitääkin olla, verkossa, mutta kaikkea ei etä- ja verkko-opintoinakaan
voida suorittaa. Jo vuoden, kahden aikana on
seutualueellemme saatava iskukykyinen oppilaitosten, tutkimuslaitosten, yritysten ja niiden
eri sidosryhmien muodostamien jäsenten, kuten TE- toimiston, osaamiskeskittymä
jonka toiminnan kautta voidaan ponnistaa uutta yritystoiminnan tarvitsemaa
korkeatasoista osaamista ja sitä kautta myös uutta työtä paikkakunnalle. Ja
johtoajatuksena on oltava, että keskinkertainen ei riitä, vaan on tavoiteltava
erinomaisuutta. Vain sillä luodaan markkinoilla tarvittavaa todellista
kilpailuetua.
3.
Kulttuuriset vetovoimatekijät
4.
Maantieteelliset vetovoimatekijät
5.
Yritystoiminnan infrastruktuuriin liittyvät vetovoimatekijät
6.
Kunta- ja SOTE- palvelujen vetovoimatekijät
Siihen saakka – menestyksellistä marraskuuta!
Ella
Kärki
puheenjohtaja
Nurmeksen
Yrittäjät ry